Tavoitteeton viestintä on yleisempää kuin uskot. Kysyn usein asiakkailta: mitä haluatte tällä kampanjalla saavuttaa? Vastaus saattaa olla "näkyvyyttä", "jotain pöhinää" tai "jotain somessa". Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Mitä tapahtuu, jos onnistutte – ja mistä tiedätte,...

Jos et tiedä kenelle puhut, miten osaat sanoa mitään, mikä kiinnostaisi? Silti moni markkinoija tyytyy laatimaan kampanjan "asiakkaille", "kansalaisille" tai "nuorille aikuisille". Tämä ei riitä. Hyvä kohderyhmä ei ole vain demografia. Se on ihminen, jolla on ongelma tai toive. Mitä hän...

Hyvä viesti ei ole luettelo palveluista tai todiste siitä, miten erinomainen yritys olet. Se on lupaus. Tärkein asia, joka haluat kohderyhmäsi muistavan – ja tuntevan. Ydinsanoma on usein viestinnän heikoin lenkki, koska siihen ei uskalleta panostaa. Mutta ilman sitä kaikki muu on turhaa....

Miltä brändisi kuulostaa? Tämä ei ole pelkkä kielikysymys, vaan tunneasia. Brändin ääni vaikuttaa siihen, uskotaanko sinua, muistaako kukaan viestisi ja haluaako joku olla yhteydessä. Jos yrityksesi saarnaa tai kuulostaa kunnan toimintakertomukselta, on aika pysähtyä. Ihmiset eivät lue tekstejä...

Kun puhutaan brändistä, moni ajattelee ulkoasua. Visuaalinen ilme, logo, värit – ne ovat toki osa brändiä, mutta eivät sen ydin. Brändi on ihmisen päässä oleva mielikuva. Se syntyy kokemuksista, kohtaamisista, sanoista ja teoista. Voit luoda kauniin brändioppaan, mutta jos asiakaskokemus on...

Yksi suurimmista väärinymmärryksistä markkinoinnissa on tämä: että ihmiset tekevät päätöksiä rationaalisesti. Tutkimukset osoittavat aivan muuta. Meidän päätöksemme ovat usein tunnepohjaisia – ja vasta jälkeenpäin perustelemme ne järjellä. Silti moni markkinointiviesti nojaa faktoihin, lukuihin...

FOMO. Fear of missing out. Se on yksi vaarallisimmista markkinointiviestinnän ohjureista. "Kilpailija on nyt Instagramissa! Meidänkin pitää!" Mutta pysähdytään hetkeksi: onko oikeasti se sinun yleisösi siellä? Kanavavalinta ei saa perustua paniikkiin tai haluun näyttää ajassa olevalta. Se pitää...

Jos viestintä tulee vasta lopuksi, se ei koskaan ehdi ajoissa. Se ei ehdi vaikuttaa, osallistua tai ohjata. Se vain paikkailee. Ja silloin se ei ole strategista – se on reaktiivista selviytymistä. Hyvä viestintä tarvitsee aikaa. Ei ainoastaan toteutukseen, vaan ajatteluun, suunnitteluun,...